En kyllä yhtään tuulettele niinkun yleensä kun viikonloppu alkaa, jotenkin vähä mitään sanomaton fiilis.. Yleensä tähän aikaan oon jo korkannu lonkeron ja pistän itteeni kuntoon baareilua varten mutta ei, ei tänään. Kiinnostus on jotain luokkaa -100, lähinnä oksettaa kun miettii jotain lonkeron avaamista ja muutenkaan ei kyllä yhtään kiinnosta poistua kodin ulkopuolelle kun korkeintaan viemään roskiksen tai käymään lähi kioskilla hakemassa karkkia tms.. Kyllä on kaverit ihmeissään kun soittavat ja kerron että istun selvinpäin kotona enkä aio liikkua mihinkään kun ei kiinnosta :D Mielummin mättään itteni täyteen karkilla ja sipsillä, samalla kun tuijotan tota huimaa tv ohjelma tarjontaa kun lähden örveltään keskustaan. Näitä viikonloppuja on kyllä harvassa! En muista koska viimeks olis ollu tällänen fiilis. Lenkillekkin tekis mieli mennä mutta asun niin lähellä keskustaa että joutuisin väkisinkin katselemaan kännissä öykkäröiviä ihmisiä, jotenka ehkä jätän väliin ja teen sen aamulla kun suurin osa potee kotona rapulaansa.

Aamu alkoi oikein mukavasti hyvällä musiikilla, ei vituttanu yhtää niin paljon kun yleensä aamuisin! Väsyttää kyllä hieman kun ei oo vielä kahvia tullu keitettyä, sit rupeis vähä heräilee jos sais pari kuppia kaffetta.

Ajelen ruokatauolle töistä kotiin kaikessa rauhassa kunnes joku vanha äijä meinas kiilata mun kylkeen ja painoin torvea miehelle sillä periaattella että äijä tajuais olevansa mun kyljessä kohta jossei tee jotain, no eihän se auttanu vaan jouduin itse vetään jarrut lukkoon ja äijä jatko vaan ajelua. No sitten pysähdyttiin liikennevaloihin niin äijä näytti mulle keskisormea! Jumalaut, kyllä rupes silmät pullistuun päästä pihalle kun sapetti niin paljon, olis vissiin pitäny antaa äijän ajaa vaan kylkeen!

Päivän pelasti raiteilleen onneksi yksi herrasmies parkkipaikalla kun olin juuri ostamassa lippuautomaatista pysäköintilippua tämä herrasmies avasi auton ikkunan ja huusi mulle että "saat tän mun pysäköintilipun kun siinä on vielä puoli tuntia aikaa ja oon ite just lähdössä tästä", kiitos herrasmiestä kohteliaasti. Miten noinkin pieni asia saa heti paremmalle tuulelle?

Kaikenkaikkiaan siis kohtuu muikee päivä, tosin onhan sitä vielä jäljelläkin! Töihin siis takaisin-->

Huhhu mikä päivä! Juossu töissä 9tuntia pää kolmantena jalkana ja osa duuneista jäi vielä huomisellekkin.. Eihän siitä mitään tule, tietäähän sen jos koittaa kuvainnollisesti tehdä paskasta marmelaadia, tosin tääkin on tullu todettua muutamaan otteeseen. Kotiin päästyäni mietin että joskos sitä vaikka siivois kun pääsi kerrankin suht ajoissa töistä, hetken istuttuani sohvalla päätin ettei kyllä yhtään huvita siivota ja niinpä työnsin vauhdilla mopin ja imurin takaisin kaappiin, kyllä ne sielä vartoilee seuraavaa siivous inspiraatioo! Tulipas tehtyä meinaan kohtuu hyvää makkarakeittoa taas, jotenkin noi keittoruuat on ruvennu taas maistuun kun ilmat kylmiää!

Noi Pekka Poudat sun muut sääjehut lupaili ensin vasta tammikuun puolessa välissä lunta niin nyt se yhtäkkiä laskeutuukin huonolla tuurilla marraskuun puolen välin jälkeen, kyllä mä olen sitä mieltä että jos saisin päättää niin lumi tulis aikasintaan joulukuun alussa ja sulais pois helmikuun alussa! Ja Kyllä, en ole talviihmisiä ollenkaan tai no, jos lunta ei tulis kymmentä metriä viikossa ja pakkasta ei olis yli 15astetta niin sitten talvikin menisi joten kuten kituuttamalla nyt se ei tule kuuloonkaan. Ah niitä ihania talviaamuja odotellessa kun auto ei käynnisty ja auton päällä on 5metriä lunta, niin ja unohtamatta sitä muutaman sentin kerrosta jäätä niissä ikkunoissa. Huhheijjakkaa mä sanon että tosta talvesta kun taas selviää niin kyllä ristin merkin teen seinälle! No en manaa enempää, kerkiän kyllä tekeen sitä vielä monen monta kertaa, älkää peljätkö!

Nonni, oli se sorruttava tähän blogin kirjotteluun kun mua niin painostettiin. Ensimmäiseks täytyy sen verta sanoo että toi oikein kirjotus ei aina suju ja tekstin laadusta en muutenkaan mene takuuseen mutta ne lukeen ken tahtoo. Tuskin näissä teksteissä päätä tai häntää on mutta en lupaile mitään niin kellään ei oo turhia odotuksia :D

Tää alkuviikko ei kyllä taas oo ottanu tuulta siipiensä alle, sen verta mutkittelemalla menty että mietin tässä että uskailtaiskohan sitä tolle huomiselle jo vähä laittaa toivon hiventä paremmasta päivästä. Pistin kyllä eilen(maanantaina) merkille ettei tainu muutamalla muullakaan olla paras päivä viikosta, oli taas sellasia suhareita liikenteessä että rupesin taas miettiin oman auton vaihtoa julkisiin kulkuneuvoihin! Vihreet valot on palanu 10minuuttia ja kukaan ei vahingossakaan liiku mutta auta armias kun välähtää ruutuun keltanen tuikku niin kyllä sillon painetaan kaasua! Huh. Niin ja toinen hauska juttu on nää vanhemmat ihmiset, auto kun on kilometrin päässä niin sitten mietitään uskalletaanko mennä suojatien yli vaiko eikö mutta sitten kun auto on 20metrin päässä niin sitten sieltä tullaan rollaattorin renkaat sauhuten suojatien yli. Vaikka nyt kun rupee miettiin niin oon päässy kyllä melko helpolla jopa nää kaks päivää, pahempiakin viikkoja on kyllä joskus ollu että jos jotain positiivista täytyy ruveta luetteleen. Jaaha, kai se on tältä päivältä heitettävä pillit pussiin ja ruvettava tekemään jotain hyödyllistä ennenkuin asetun teeveen orjaksi. Nukkumaan kun pääsis ennen puolta yötä niin aivot vois töissä huomena rekisteröidäkkin jotain ettei menis ihan kuuroille korville kaikki mitä mulle puhutaan.